Se ei toiminu kunnol,
mun olo on puhdas.
Mitä sul on omatunnol?
Mä tunsin sut
mut en tuntenut kunnol.
Sä muutuit muuks
ku se kuva joka mul on
sitä kuvaa mä ******* ennen
nyt se kuva on muisto, ei ennen.
Se oli ennen mun vaimost, lapsist ja vainoista
mut se meni sun mennessä.
Mä olin varma et niin tulee pysymään,
ku kiikusta hypätään et sit se on pysyvää,
ja yht' äkkiä nyt jos mult kysytään
ni tunteet on pois ja pois tulee pysymään.
Mä en oo katkera siit et se on ohi,
mä oon katkera siit et sä olit.
Sä veit mult aikaa sä vedit sen ohi,
ja aika on rahaa mä haluun ne rahat takas.

Oon kai vieläkin jollain tasolla katkera tuosta erosta. En oo syyllinen, vaikka en mikään helpoin "säätö" ollutkaan. No jaa. Kai tääkin menee viel joskus ohi. Toivotaan, mä en nimittäin jaksa enää kauaa, jos tää fiilis aina vaan palaa takaisin.

Haluan olla kaveria ja tahdon olla ystävä. Mutta se ei todellakaan ole helppoa, jos mua rupee itkettämään kun edes luen tyypin päiväkirja merkintöjä. Se on niin onnellinen, tyytyväinen.. Päiväkirjassa.

Viimeksi kun puhuttiin face to face, ei asiat kumminkaan ollut niin. Tai no, kaikellahan on varjopuolensa, niin rakkaudellakin.

Täytyy vain toivoa heille parasta ja kaikkea. ..Kunpa se oliski niin helppoa.