Jälleen angst. Ja jälleen, vain turhautumisen ja yhden ihmisen takia. En tiiä, itkettää taas. Toisaalta turhasta.

Tyyppi kertoi muuttavansa pois kesäkuussa. Mitäs mä sitten teen? Jään toisaalta ihan yksin. Tai siis.. Ei oo löytynyt ihmistä jonka seurassa mulla olis niin kivaa ja luontevaa olla. Muuta nyt sitten parin sadan kilsan päähän.

Turhautuminen johtuu taas koulusta ja repaleisista kaverisuhteista. En jaksaisi koulua, tuntuu niin turhalta. Ja kaverisuhteet on menny niin repaleisiksi, enkä edes viitsi, saatikka jaksa vaivautua korjaamaan niitä.

En vaan jaksa. : < Oon kaikinpuolin niin loppu. Niin fyysisesti, kuin henkisestikin. En meinaa jaksaa olla hereillä yhdeksää pidempään, en meinaa jaksaa edes kävellä kouluun, tai sieltä kotiin. Henkisesti... No sen huomaa jo aiemmistakin kirjoituksista. Itkettää vaan koko ajan ja mielialat heittelee ihan kuinka vaan. Oon valmis tekemään ihan kaikkea tyhmää, kunhan vaan ehdotetaan ja melkein ilman ketään yllyttäjääkin, kun millään ei vaan tunnu olevan väliä.